Meitsi on palannut maailmanvalloitusmatkaltani Kemistä. Vitsi kun oli kiva reissu! Isäntä ja tätsy teki matkoja jonnekin, ja melkein aina niillä oli mulle tuliaisia. Sain uusia siankorvia, ja ajattelin heti alkuunsa piilottaa ne. No, kerta ei oltu kotona, isäntä kielsi jyrkästi, kun aloin peittämään sitä mattoon. Sit se tuli vähän auttamaan mua,näytti
että sen voi muka syödäkin. Ihan kun mä en olis sitä tiennyt. No, sit mä söin sen niin että kaikki luuli että oon kiltti poika. Illalla sitten, kun k
ävelyttäjät lähti ulkoilemaan, sain ajankuluks toisen lärpäkkeen. Sen mä vein heti telkkarin taakse ja murisin kaikille jotka tuli lähelle.
604709.jpg
Yleensä tätsyllä menee heti hermo, ja sit se vie sen korvan pois. Tylsää. Siis pitäähän mun piilottaa mun aarteet, ettei ne mee hukkaan. Se taitaa ite haluta mun makosat herkkupalat, kerta aina se ne ottaa pois!

Hehee, mä kävin taas uimassa! Mutta en missä tahansa lutakossa, vaan JÄÄmeressä. Kelatkaa, mä uin ihan elävien ja sulamattomien jää palojen kanssa, jotka oli ainaki triljoona kertaa niin isoja kuin ne joita on sellasissa kylmissä laatikoissa kävelyttäjien kodeissa. Isäntä heitti sinne kiven, kun halus testata meenkö niin kylmään veteen. Ja pah, meikä poikaa ei jääpalat tai vuoret pidättele! Sinne mä hyppäsin ja etin sitä ihanaa harmaata kiven rötkälettä. Oisin halunnu mennä uudestaan uimaan, mut emäntä kielsi, se pelkää että mä vilustun. Raukkis.
604713.jpg604724.jpg

Sian korvien lisäks mä sai ihan urpon villatakin! Lainaan tässä ihailemaani Tahvoa, se on ihan hanurista. Väri on ihan ookoo, miehekkään maastonvihreä. Mut siinä on hihat!! Ja miettikää, kuminauhat, jotka laitetaan takajalkojen väliin ja ne puristaa lähes tulkoon mut kuoliaaks. En meinannu aluks ees suostua käveleen sen rätin kanssa, mut sit kun tätsy vei mut lenkille, niin ei se niin paha ollutkaan. Mut en mä siitä silti tykkää. Tätsyn oli kuulemma ollu "ihan pakko ostaa se", kun ne oli ollu Ruotsin puolella ostoksilla, ja se takki oli maksanu vaan 25kruunua. Mä sain sit vielä makeen flexin, se on sellanen kotelo josta tulee narua kun mä vedän toisesta päästä. Nyt mä pääsen paremmin nuuskimaan tien reunoja ja saan juosta enemmän.

Meillä on emännän kanssa kiista: mä en syö aamuisin ruuasta kuin makkarat ja jätän kaikki nappulat syömättä. Iltaisin menee toisinaan nappulat myös, viime aikoine ei oo mennyt. Emäntä uhkaa jättää mun ruuan makkarattomaks, jos asia ei kohta muutu. Sillä menee hermot, kun en syö mun laadukkaita nappuloita. Mä en oo vielä päättänyt alanko syömään ruokaa loppuun. Pitää vähän mietiskellä. Entä jos mä en syö, niin saanks mä sit jotain muuta hyvempää päivällä?